Graduated decorater

Hyviä kuulumisia täältä päin. Eilen sain nimittäin ammattikoulusta todistuksen käteeni! Nyt voin ylpeästi sanoa olevani sisustaja :-) Ala jonka kävin oli siis verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto ja ammattinimike sisustaja. Tykkäsin koulusta aivan älyttömästi. Mulle siunautui maailman parhaat luokkatoverit sekä parhaimmat opettajat. Tuntuu uskomattomalta, että se on nyt ohitse.

Psst. Sain muuten todistuksen lisäksi stipendin! Saa onnitella!

Haluan esitellä teille mun eilisen juhlalookkini. Pakotin iskän tarttumaan vanhana harrastekuvaajana kameraan :-D Itse tärisin kylmyyttäni, joten ilmeetkin ovat sen arvoisia.

Turvauduin turvallisesti mustaan. Mielestäni tummat sävyt sopivat muutenkin näin joulun aikaan paremmin kun kirkkaat. Hiukseni ja meikkini taituroi parhaista parhain ystäväni. Kiitos hänelle <3

Nyt joulun viettoon isän luokse, ja 6 päivän päästä juhlimaan mun 18 vuotis-synttäreitä!

Joulumielin, Mikaela :-)

Ps. Jos ihmettelette miksi postaan vain silloin tällöin, tässä vastaus: postailen mielummin harvaan ja hyviä kirjoituksia kun useasti tylsää jaarittelua. Kuvat ovat minulle myös tärkeässä osassa.

Freezing

Vihdoin ja viimein ensilumetkin on sataneet maahan. Harmi vain, etteivät ole vielä pysyneet. Kylmästä en tykkää niin yhtään, mutta luminen maa ja kirkkaan sininen taivas on kauneinta mitä suomessa on. Itselläni on vielä talvitakki sekä kengät ostamatta, mutta toivon lämpimien säiden jatkuvan ainakin jouluun. Sillon jos kartuttaisin varojani ja saisin ostetuksi talvivaatteet. Lapasista ja sukista minulla ei onneksi ole huolta kannettavana :-D

Jos jotain hyvää etsin järven rannalla asumisesta, niin ehdottomasti paras on kauniit maisemat. Tänäänkin nappasin kameran mukaan ja lähdin kuvailemaan miltä meillä näyttää ensipakkasilla. :-) 

Joulun odotusta, 

Mikaela :-)

Piece of my palace

Monet tekee joulusiivouksen, mulla tää jotenkin iskee aina syksysin. Toki siivoan noin kerran kuussa perusteellisesti, mutta nyt sain vihdoin kaiken turhan pöydiltä pyörimästä. Mua on aina ahdistanut siivota huonettani, koska mulla on suhteellisen vähän säilytystilaa käsillä tekevälle ihmiselle. Oon aina pitänyt kaiken esillä. Kynät, maalit, maalauspohjat, vesivärit, liidut, ja langat. Niin oli hyvä pitkään, kun inspiraatio iski, kaikki oli valmiina esillä. Nyt kuitenkin syksyn tullen, kun langat ja puikot on vieneet voiton kaikesta muusta inspiraatiosta, päätin laittaa muut tavarat piiloon.

Mietin pitkään, mihin laitan kaikki nuo askartelu tarvikkeeni. Halusin, että ne ovat poissa silmistä, mutta en kuitenkaan rohkenisi niitä pakata laatikkoihin ja sulloa varastoon. Oon pitkään kehunut kaikille, miten hyvä juttu se onkaan kun mun sohvan alla on älyttömän isot laatikot tavaroita, tai petivaatteita varten. Niin, on toki, mutta enhän mä siellä edes säilyttänyt mitään :-D Nyt, vihdoin ja viimein, sain kaikki tarvikkeeni piiloon maailmalta, mutta kuitenkin lähelle, jos inspiraatio iskeekin. Oon jotenkin tosi tyytyväinen mun huoneen ilmeeseen nyt. Talvi saa nyt mun puolestani tulla!

En halunnut kuitenkaan laittaa kaikkia tarvikkeitani kokonaan ulottomattomiin, joten jätin lasisiin purkkeihin tarvikkeita. Toimivat samalla sisustuselementtinä, mutta samalla ne ovat käden ulottuvilla.

Home is the place where the heart is.

Mun huoneeni olohuone nurkkaus on vähemmällä käytöllä. Joskus saatan istua neulomassa ja kattomassa telkkaria, mutta senkin teen oikeastaan aina alakerran olkkarissa, kun siellä on seuraa. :-) Yleensä istun tuossa sohvalla vaan sen verran kun päättelen sukat, tai valitsen lankoja uusiin tekeleihin.

Minusta tuo vaaleanpunainen unisieppari on ihanin koko huoneessa! Iskä toi sen kesällä tuliaiseks Amerikasta. <3

Lanka-nurkkaus :-)

Valkonen norsu Thaimaasta tuomassa onnea. <3

Siinä pieni esittely mun palatsistani. Mitäs ootte mieltä? Miellyttikö teidän silmään? :-) Mä tykkään kovin, vaikka värimaailma ei olekkaan mua. Oon kuitenkin yrittänyt tehdä siitä silti omannäköiseni.

Love, Mikaela

Vaaleanpunaista unelmaa

Ihana syksy! Mun neuloosini ei ota parantuakseen, vaan joka ikisenä hetkenä oltava puikot ja jokin neulos kädessä. Oon todella ylpeä itestäni siinä suhteessa, miten paljon oon kehittynyt neulojana. Kuitenkin kun jotain ideoin, tai usein kun puikkoihin tartun, niin kyllä lopputulos on villasukat!
Yleensä uutta mallia kokeillessa teen ensiksi itselleni parin, johon harjoittelen ja mokaan sen täysin, sen jälkeen teen vasta muille :-D Tänä syksynä uutena, kivana, olen oppinut tekemään palmikoita! Tein yhteen villasukkaankin, kunnes hetken sitä katsellessani purin sen. Päätin etsiä kivemman mallin.

Tajusin tossa jokin aika takaperin, kun kuvailin tekemiäni töitä, että suurimmaksi osaksi teen tällä hetkellä näitä lahjaksi. Meinasi itku parahtaa kun tajusin, että voin esitellä ne täällä blogissa vasta joulun jälkeen, sillä monet lahjojen saajat kurkkailevat täällä silloin tällöin ;-)
Mutta, niinkuin kerroinkin jo, teen yleensä itsellenikin siinä sivussa, niin aattelin esitellä nyt teille, mitkä pääsivät minua lämmittämään ainakin tänä talvena :-)

Love, Mikaela :-)

Syksy

Tässä muutamalla kuvalla minun syksyni. Kynttilöitä ja kauniit maisemat <3

Lämpimiin tunnelmiin, Mikaela

Shh, sukkasiltaan!

Oon tässä viimepäivinä oppinut neulomisesta niin paljon, ja kuten arvaattekin; ideoita pursuaa ovista ja ikkunoista!
Tein myös muutaman tarvike hankinnan, kolmet bambupuikot sekä 2 novitan lehteä.

Vaikka multa neulominen onnistuukin näppärästi, mutta virkkaus ei. Ei sitten millään. Meinasi itku tulla taannoin kun koitin, ja rukoilin, että mummoni asuisi lähenpänä. Oon löytänyt niin kivoja virkkausohjeita, että mun on PAKKO oppia virkkaamaan! :-D

Sain tänään yhden parin sukkia valmiiksi rakkaalle äitille, sekä yhden sukan joululahjapussiin odottamaan pariaan.
Tänä syksynä lupaan opetella myös lapasten neulomisen!

Laitan loppuun pari kuvaa tän illan tunnelmistani ;-)
Lisää kuvia laitan myöhemmin enemmän kun saan pareja valmiiksi.

With love, Mikaela

Matkan varrelta

Lupasin viime kirjotuksessani laittavani kuvia lenkki polkuni varrelta. Napsin kuvia siis jo silloin, ja ajattelin että nyt on sopivan sateinen päivä laittaa ihania ilta-auringossa otettuja kuvia!
En ole itse mitenkään urheilu tai lenkki-ihminen, enkä halua koirienikaan juoksevan asfalttista tietä nauttimasta siitä mitenkään. Siksi käymme lenkillä läheisessä metsässä jossa koirat saavat kulkea vapaina ja itse voi syödä mustikoita ja kerätä kanttarelleja matkan varrelta. Eikä näkymätkään ole hullummat, vai?

Odotan innolla syksyä! Usempana vuonna minua on ahdistanut se, että lehdet kellastuu ja ilmat viilenevät, kun tajuan kesän olevan ohitse. Nyt kuitenkin olen innoissani miettinyt millaisia ihania syksyisiä kuvia saisin otetuksi, koska syksy on kuitenkin kaunista aikaa. Olen myös innoissani syksyn pukeutumisesta, kun saan taas käyttää villasukkia niin, ettei minua katsota kieroon. Olenkin nyt niitä ahkerasti tehnyt ;-)

Tahdon vielä laittaa tähän lopuksi ihanan kesäisen kuvan, jota voi kuukauden päästä haikein mielin palata katsomaan.

Halauksin, Mikaela

Welcome autumn!

Moikka!
Kiirettä on pitänyt, niinkun varmasti moni mun blogia seuraillut on huomannut, kun en ole kerennyt edes tänne päivitellä.
Kesätyöt ovat nyt siis ohitse, ja muistelen kyllä lämmöllä duuni porukkaa ja koko kesää töissä. Nyt on jo palattu torstaista lähtien koulun penkille, ja sain selville että musta saattaa tulla jo joulukuussa sisustaja! Jee!

Tässä pientä maistiaista siitä mitä teen paljon syksysin, ja oikeastaan ympäri vuoden, mutta enemmän pimeimpinä aikoina.
Ostin viime syksynä tuon aivan ihanan Novitan sukkalehden! Tuo on tuonut mun päiviini niin paljon piristystä kun olen löytänyt uusia sukkaideoita ja ohjeita. Plussaa lehdessä on mielestäni se, että siinä on selkeät neuvot aivan alottelijoillekkin perusvillasukista lähtien. Ohjeet ovat muutenkin todella helppolukuisia. Taitojen edetessä ohjeita voi sitten soveltaa oman mielensä mukaan. :-)

Uusi sukkamallin kokeilu. Mallin ohjeet löytyy lehdestä nimellä Piirakkasukka.

Toinen sukka aloitteilla!

Lankakokoelmani!

Oon hamstrannut noita raitalankoja ihan laittomuksiin asti jo, ennenkun loppuvat kaupoista kokonaan. Eikö ookkin ihania? <3

Tahdon vielä heruttella ihania geelikynsiäni jotka kävin laitattamassa viime viikolla ystävälläni.

Kuva on otettu tän päiväseltä metsälenkiltä koirien kanssa, ja aionkin lähi tulevaisuudessa tehdä postauksen lenkkireitistämme joka on mielestäni aivan ihana!

Terkuin Mikaela :-)
Ps. Syksyn mittaan tulee varmaan lisää postauksia villasukista ;-)